Usein kysyttyä (FAQ-UKK)
Milloin tutkimuksiin?
Lisääntymisikäisen naisen mahdollisuus tulla raskaaksi on noin 15 - 20% yhden kuukautiskierron aikana. Raskautta yrittävistä pareista noin 60% onnistuu ensimmäisen puolen vuoden aikana. Jos raskaus ei ole säännöllisistä yhdynnöistä huolimatta alkanut vuoden aikana, kannattaa asiaa lähteä selvittämään. Tutkimuksiin kannattaa hakeutua jo aikaisemminkin jos on tiedossa jokin hedelmällisyyttä alentava seikka, kuten naisen kuukautishäiriöt, endometrioosi, korkea ikä tai jokin lääkitystä vaativa perussairaus. Miehellä lapsena sairastettu kivestulehdus tai leikatut laskeutumattomat kivekset saattavat alentaa hedelmällisyyttä. Ensimmäiseksi tutkitaan naiselta munasarjojen toiminta, munanjohtimien aukiolo ja kohdun rakenne. Mieheltä tutkitaan siemennesteen laatu. Lapsettomuuden hoito on nopeasti kehittyvä ja erikoisosaamista vaativa lääketieteen ala ja siksi kannattaakin hakeutua heti lapsettomuuslääkärin vastaanotolle.
Kuinka pian pääsemme hoitoihin?
AVA-klinikalla hoitoihin pääsee hyvin nopeasti ilman turhauttavaa ja raskauden mahdollisuutta heikentävää odottamista. Ajan ensikäyntiin saa useimmin jo muutaman viikon päähän. Tarvittavat tutkimukset on mahdollista tehdä yhden kuukautiskierron aikana ja sen jälkeen hoidot aloitetaan asiakkaan toiveiden mukaisesti.
Kauanko yksi hoito kestää?
IVF-hoidossa hormonistimulaatio kestää tavallisimmin 10-14 päivää. Vastaanottokäyntejä yhden hoidon aikana tulee kolmesta viiteen. Vastaanottokäynnit, joissa seurataan munasarjojen vastetta stimulaatioon ovat melko lyhytkestoisia. Munasolujen keräyspäivä on sairauslomapäivä tarvittaessa molemmille puolisoille. Alkionsiirto on lyhytkestoinen ja kivuton toimenpide, eikä välttämättä vaadi sairauslomaa. Hoidon tulos selviää raskaustestillä kahden viikon kuluttua alkionsiirrosta.
Voinko tulla hoitoihin kauempaakin?
AVA-klinikoilla käy paljon asiakkaita muista kaupungeista, naapurikunnista ja ulkomailta. Usein on mahdollista käydä myös paikallisella gynekologilla ultraäänitutkimuksissa ja seurata näin hormonihoitojen onnistumista. Ultraäänitulosten perusteella lapsettomuuslääkärimme antaa jatko-ohjeet puhelimitse tai sähköpostilla. Tällöin teille tulee AVA-klinikalla käyntejä ensikäynnin jälkeen vain munasolujen keräys- ja alkionsiirtopäivinä.
Vaikuttaako hoidot muuhun elämään?
Hoitojen aikana voit viettää täysin normaalia elämää. Mitään rajoituksia ei ole ravinnon, liikkumisen tai yhdyntöjen suhteen. Päivittäiset hormonipistokset tulee kuitenkin ottaa samaan vuorokauden aikaan ja tarkasti annettuja ohjeita noudattaen. Joillekin hoidoissa käytettävät hormonit aiheuttavat vaihdevuosioireita kuten äkillisiä mielialan muutoksia, kärttyisyyttä tai epätavallista hikoilua. Jos munarakkuloita kehittyy paljon voi alavatsassa tuntua kipua ja turvotusta varsinkin stimulaation loppuvaiheessa. Munasolujen keräys- ja alkionsiirtopäivinä kannattaa välttää raskasta fyysistä ponnistelua. Muutamaa päivää ennen siemennestenäytteen antamista miehen tulee pidättäytyä siemensyöksystä.
Mitkä ovat onnistumismahdollisuutemme?
Hoitojen onnistumiseen vaikuttavat niin monet tekijät, että onnistumismahdollisuutta on mahdoton määrittää ottamatta huomioon kaikkia tekijöitä. Raskauden alkamisen todennäköisyyteen vaikuttavat mm. ikä, lapsettomuuden kesto ja syy, elintavat, hoitomuoto, elimistön vaste stimulaatioon, eli kuinka paljon ja minkä laatuisia munasoluja saadaan, siemenesteen laatu, alkioiden laatu ja siirrettävien alkioiden määrä. Lapsettomuuslääkärimme arvioi onnistumismahdollisuutenne eri hoitomuodoissa saatuaan tietoonsa kaikki tarpeelliset tekijät.
STAKES eli Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus tilastoi kaikkien Suomessa tehtyjen IVF-hoitojen tulokset. Vuoden 2004 tilastojen mukaan IVF- ja ICSI-hoidoissa joka viides alkionsiirto johti elävän lapsen syntymään.
Mitä riskejä hoitoihin liittyy?
Lapsettomuushoitoihin liittyy valtavat odotukset ja toiveet, ja siksi hoitoihin lähdettäessä on tärkeää tietää hoitoihin liittyvät riskit ja varautua myös siihen, että kaikki ei sujukaan toivotusti ja suunnitelmien mukaisesti. AVA-klinikan koko henkilökunnan huippuosaamisen johdosta hoitojen riskitekijät minimoidaan ja hoidot keskeytyvät vain hyvin harvoin.
Hormonistimulaatioon liittyvät riskit
Hedelmöityshoidoissa käytetään hormonilääkitystä, jotta yhden kierron aikana kypsyisi yhden sijasta useampia munasoluja. Nykyään käytettävät hormonivalmisteet ovat useimmiten hyvin siedettyjä, mutta ne saattavat aiheuttaa joillekin väsymystä, päänsärkyä ja vaihdevuosityyppisiä oireita, kuten mielialan vaihteluja ja kuumia aaltoja. Myös pistoskohdassa saattaa tuntua kirvelyä ja aristusta. Hoidon loppuvaiheessa voi esiintyä mahakipua ja turvotusta, etenkin jos munasarjoissa kehittyy suuri määrä munarakkuloita. Munasolujen keräykseen, kuten kaikkiin toimenpiteisiin liittyy pieni tulehdus- ja verenvuotoriski. Hormonilääkityksen vakavin sivuvaikutus on hyperstimulaatio, jolloin munarakkulat kasvavat liian suuriksi, vatsaonteloon kertyy nestettä ja nestetasapaino häiriintyy. Silloin voidaan tarvita sairaalahoitoa, joka on lähinnä lepoa ja nestetasapainon korjaamista. Vakava hyperstimulaatio on hengenvaarallinen tila ja hormonihoito voidaankin joskus joutua keskeyttämään hyperstimulaatioriskin vuoksi. Useimmiten on mahdollista edetä munasolujen keräykseen asti, mutta koska mahdollinen raskaus pahentaisi hyperstimulaatiota, on turvallisempaa ettei alkionsiirtoa tehdä. Alkiot pakastetaan ja siirretään kohtuun myöhemmin, kun tilanne munasarjoissa on rauhoittunut. Hormonihoito voidaan joutua keskeyttämään myös liian vähäisen vasteen vuoksi, jos ultraäänitutkimuksessa nähdään, että munarakkuloita ei ole kehittymässä. Monien laajojen tutkimusten perusteella ei ole viitteitä siitä, että hedelmöityshoidoissa käytetyt hormonit lisäisivät naisen riskiä munasarja- tai rintasyöpään.
Hedelmöittymiseen ja alkion kehittymiseen liittyvät riskit
Useimmiten hedelmöityshoidoissa päästään alkionsiirtoon asti, jolloin raskauden alkaminen on mahdollista. Kaikki ei kuitenkaan aina suju suunnitelmien mukaisesti ja hoitoprosessi voi keskeytyä jo aikaisemmassa vaiheessa. Joskus, vaikkakin harvoin käy niin, etta munasolujen keräyksessä ei saada yhtään munasolua, vaikka ultraäänella munarakkuloita on nähty. Syynä voi olla ennenaikainen ovulaatio tai häiriö munasarjojen toiminnassa. Kaikki kerätyt munasolut voivat joskus olla epäkypsiä, jolloin hedelmöittyminen ei ole mahdollista. Myös hedelmöittyminen voi epäonnistua, vaikka siemennestenäyte näyttäisi normaalilta ja munasolut olisivat kypsiä. Syynä voi olla liian vähäinen hyvälaatuisten siittiöiden määrä tai ongelmat siittiöiden kiinnittymisessä munasolun pintaan. Useimmiten kuitenkin seuraavalla hoitokerralla hedelmöittyminen onnistuu ICSI-menetelmällä. Joskus hedelmöittyneet munasolut eivät jakaannu ja kehity alkioiksi tai ne jakaantuvat poikkeavasti. Ongelmat hedelmöittymisessä ja/tai jakaantumisessa voivat johtua siittiöistä, munasoluista tai molemmista, senkertaisesta stimulaatiosta tai viljelyolosuhteista. Useimmat alkiot, jotka eivät kiinnity tai johtavat varhaiseen keskenmenoon ovat poikkeavia joko kromosomaalisesti tai aineenvaihdunnallisesti, vaikka mikroskooppisesti tarkasteltuna ne näyttävätkin normaaleilta.
Miksi kaksosraskaus on riski?
Pitkään perheenlisäystä toivoneille kaksoset saattavat kuulostaa todelliselta onnenpotkulta. Tarkemmin asiaa mietittyään useimmat kuitenkin haluavat kasvattaa perhettään yhdellä lapsella kerrallaan. Monisikiöisiin raskauksiin liittyy usein terveydellisiä ja joskus myös taloudellisia vaikeuksia. Esimerkiksi riski ennenaikaiseen synnytykseen ja vastasyntyneen pienipainoisuuteen on moninkertainen yksösraskauteen verrattuna. Myös raskauskomplikaatioiden ja keskenmenon vaara myöhemmässä raskausvaiheessa lisääntyy. Tästä syystä olemme AVA-klinikalla päätyneet korkeintaan kahden alkion siirtoon. Suosittelemme asiakkaillemme hyvin herkästi yhden alkion siirtoa, etenkin jos kyseessä ovat ensimmäiset hoidot ja alkiot ovat hyvälaatuisia.
takaisin sivun ylälaitaan
